*

Mikko Lehtinen

Kaikki blogit puheenaiheesta Runous

Sataa runoa Suomi 86. - 90.

Runoilen tähän seuraavat viisi runoa, päästäksemme pian sinne sataan asti.

86. 

Juustoleipää ja leipäjuustoa.

Maitorahkaa, rahkaa ja maitoa.

Kermaviiliä, viiliä ja kermaa.

Maitojuomaa, juomaa ja maitoa.

Lehmiä, sonneja ja lypsyrobotteja.

Artturi Ilmari Virtasia ja Nobel-voittoja.

Laktoosin pilkkojia ja pingviini-jäätelöä.

Elovena-tyttöjä ja maito-poikia. 

Vatasen Ari ja Selänteen Teemu.

Karl Fazer ja maailman paras MAITOsuklaa.

 

87. 

Vaikenee monella kielellä. 

Sataa runoa Suomi 82. - 85.

On syytä jatkaa runoilua kesän jälkeen, jotta saan ne 100 täyteen...

 

82.

Hiljaa katson itään - katson ja jätän sanomatta

Hiljaa katson länteen - katson, enkä kuule mitään.

Hiljaa katson kiväärin piippuun - sieltä näkyy tuonela.

Hiljaa katson ylös - sieltä ei kuulu mitään, paitsi pohjantähti, joka valaisee Taivaan.

 

 

83.

Kieli jää kiinni metalliin, joka pakkasessa paukahtaa.

Jäätelöä tipahtaa kesäpaidalle, mitä lokit nauraen ilkkuvat.

Hevonen Mannerin runoissa V

Palaan vielä Eeva-Liisa Mannerin (1921-1995) hevosrunoihin ja niiden filosofisiin ulottuvuuksiin. Ihmisellä on vuosituhansien ajan ollut monipuolinen kumppanuussuhde eläinten kanssa, mutta se kriisiytyi Descartesin aikaan 1600-luvulla, jolloin ihmiskäsitys muuttui dualistiseksi ja eläimet suljettiin inhimillisen cogiton ulkopuolelle, mekanistiseen aineen maailmaan.  Aineen ja hengen dualismi paikantuu uuden ajan rationaalisen filosofian ja tieteen kehityksen ratkaisevaan taitekohtaan.

Hevonen Mannerin runoissa IV

Palaan taas runon ja suven päivän kunniaksi Eeva-Liisa Mannerin hevosrunoihin. Manner jätti kokoelmasta Kirjoitettu kivi (1966) pois monta rakkausrunoa, jotka julkaistiin vasta postuumissa koottujen runojen laitoksessa Kirkas, hämärä, kirkas. Yhdessä näistä esiintyy hopeinen hevonen:

Pro Poesia

Tänään paljastettiin Eeva-Liisa Mannerin haudalle pystytettävä Pro Poesia -veistos Kalevankankaan hautausmaalla Tampereella. Eeva-Liisa Manner -seuran varapuheenjohtaja Marja-Leena Tuurna kertoi seuran muistohankkeesta. Kirjailija Maire Martikainen piti juhlapuheen. Veistoksen suunnitellut ja lasiosan valanut arkkitehti Veijo Muroke kertoi veistoksesta. Näyttelijä Sanna Majanlahti lausui runon ”Kunnianosoitus Wilhelm Friedemann Bachille”:

 

Unohtuneita polkuja, jotka ovat kasvaneet umpeen,

Sataa runoa Suomi 76. - 80.

Neljännes maaliin ja heijaste horisontissa, runon laskiessa riiminsä meren taa...

Viimeksi runoilin viisi runoa kuoleman teemoilla, joten nyt on syytä matkustaa toiseen päähän aikajanaa...

76.

Synnytyshuoneessa itkua ilon - uusi vauva painaa jokusen kilon.

Vain äiti, vauva ja kätilö - kapaloituna, kuin kotilo.

Tuore äiti on hieman "riekaleina" - väsymys kertautuu tunteina.

Lapsi on äidin aarre, täyttymys ja kaikki - vaikka keho on täysin " poikki".

Siinä rintamaitoa ahnaasti maiskaa - äiti rakkautta korvaansa kuiskaa.

Sataa runoa Suomi 71. - 75.

Viimeiset kolmekymmentä kilometriä runoystäväni kaartuu horisonttiin.

Ajattelin, tähän kohtaan kirjoittaa viisi runoa kuoleman sävyistä, sen vääjäämättömyydesta, kauneudesta, elämän voimasta ja kaipuusta.

71. 

Taivaalle piirretty harso,

ruusutarhojen päälle laskettu.

Odotettu, kauan kaivattu.

Armahtava, valaiseva huntu.

Hiljaa saapuu, leijuu, unen kautta kulkijan kohtaa.

Viestinä kertoo; valo voittaa.

Antaa väsyneen lapsensa lohtuun.

Varjele pilven pimeydeltä, 

Anna harsosi laskeutua, 

Sataa runoa Suomi 66. - 70

Koska on äitienpäivä, niin kirjoitanpa Suomen äideille...

66. 

Äidit ne hoiti lehmät ja isät hevoset.

Äidit ne hoiti reikäleivät  ja isät vartaat.

Äidit ne hoiti pienokaiset ja isät pellot suuret.

Äidit ne hoiti ja isät ne hoiti, kun ei hoitamattakaan jättää voinut.

Kiitos äidit ja kiitos isät, nyt on meidän vuoro hoitaa teidät.

 

67. 

Lapsivedestä olemme tulleet, pestäväksi maailman parhaalla vedellä.

Maailman kauneinpien järvien rannoille äiti ja isä saattoivat leikkimään.

Sataa runoa Suomi 61. - 65.

Hyvää viikonloppua runosielut, kirjoitan ajankohtaista runosykkeestäni tähän kohtaan....

 

61. KANSA RUNOILEE

"Runoilee, kuin Ruuneperi..."

Kunpa runoilisikin, kunpa jokainen suomalainen kirjoittaisi sata runoa.

Luin nimittäin viikolla, että jokainen ajatteleva sydän voi runoa elää, runoa lukea, runoa sydämelleen pukea.

 

62. HYVÄT SANAT

Naura, iloitse, karkeloi, riemuitse, juhli.

Tanssi, joraa, hippaa, bailaa ja tvistaa.

Tunne keveys, voima, noste ja into.

Sataa runoa Suomi 56. - 60.

Jatkan lankeamista Suomiloveen... 

Eli kosketusta, hellyyttä, intiimiä suomenkielellä olkaa hyvä:

 

56.KOSKET, KOSKET

Kosketa, kosketa vaan.

Kosketa ja tuo sormiesi hipiässä, vielä elämän makea vesi.

Kosketa ja hengitä minut taas elämään.

Pyydän, kosketa tai muuten kuolen.

Kuolen, koska muutun suolapatsaaksi.

Muutin suolapatsaaksi, koska et kääntynyt ja katsonut minua niin.

Kivetyn ikuiseksi kiteeksi, koska sinä et tullut ja koskenut minua niin.

 

 

57. HEILUVA PEITTO

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset

Julkaise syötteitä